Koitti sekin päivä, että varasin ajan peruukin hankintaa varten. Soitin liikkeeseen ja tunnin aika järjestyi. Samalla mietin, että kun kerran lähden Ouluun, voisin toki järjestää itselleni muutakin mukavaa siksi päiväksi. Mieleeni juolahti erilaiset kosmetologin palvelut. Netistä löytyi sitten kosmetologikoulu, jonka hinnat ovat varsin edulliset. Soitto sinnekin ja aika järjestyi. Kun nyt kerran olin jo vauhdissa, minua ei pidätellyt enää mikään.

Alkoi vimmainen hotellien ”googletus”. No, ei siinä mennyt oikeasti kauaa, sillä yksi hyvä hotelli sijaitsee lähellä rautatieasemaa ja siinä on uima-allas. Olen yöpynyt siinä ennenkin, ja sen ravintolassa on hyvä ruoka ja ystävällinen henkilökunta. Varasin itselleni huoneen. Suunnitelma oli valmis! Olin täpinöissäni kuin pikkulapsi ja selitin itselleni, että olen jo niin pitkään ollut kotosalla, että kai minulla on oikeus vähän käydä tuulettumassa. Muistin kuitenkin kertoa miehilleni tämän pienen sivujuonteen, jotta eivät turhaan odottelisi minua kotiin…

Olen muuten huomannut, että miesten kanssa täytyy olla selkeä ja jättää turhat venkoilut ja selitykset – se ei kannata, jos haluaa saada tahtonsa läpi. Olen joskus aiemminkin miettinyt jonkun asian ihan itseni kanssa ja kun suunnitelma on valmis, rauhallisesti vain ilmoitan siitä perheenjäsenille. Jos etenee niin, että alkaa keskustella siitä kaikkien kanssa, koko homma voi kaatua. Näin meillä. Miesten kanssa täytyy toimia heidän ajatustenjuoksunsa mukaisesti eli suoraviivaisesti ja selkeästi.

Nousin siis keskiviikkoaamuna varhain ja kiiruhdin aamujunaan. Menin suoraan hotellille ja olikin mukava yllätys, kun sain tietää, että voin mennä heti viemään tavarani huoneeseeni. Käytin samalla tilaisuutta hyväkseni ja ostin edullisen hotelliaamiaisen, kun tulin siihen tulokseen, että kaupungilla pienikin kahvila-annos maksaa vähintään yhtä paljon. Söin siis masuni täyteen.

Peruukkiliike sijaitsi ihan hotellin lähellä. Sovituksiin varattu aika riitti hyvin. Useasta eri vaihtoehdosta valitsin toisen työntekijän mielipiteen ja omani perusteella sopivimman. Siihen sitten hoito-ohjeet, shampoo ja hoitoaineet mukaan. Tuntui ihan kivalta, ajattelin, että onhan se vaihtelua tämäkin. Kyllähän ne omat hiukset vaativat aina jonkinlaista laittamista ja leikkausta ja muuta sellaista. Peruukki on ehkä siinä suhteessa ”helpompi”.

Kävelin peruukkiliikkeestä suoraan kauneushoitolaan. Siellä kävikin kova kuhina! Istuin odottamaan vuoroani aivan kuin lääkärissä – ajattelin. Mutta nyt oli tiedossa hemmottelua eikä pelkoa ja jännitystä siitä, mitä minulle sanotaan tai kerrotaan. Kun nimeni kuului erään oven suulta, nousin mielelläni ylös ja menin sisään. Olin varannut sekä jalkahoidon että kasvohoidon. Toinen opiskelija teki jalkahoidon ja toinen kasvohoidon. Nämä kaksi opiskelijaa kertoivat minulle, mitä tehdään ja ohjaaja kävi toteamassa että hyvä on.

Lepäsin hoidettavana ja olo oli taivaallinen. Nurkasta kuului miesasiakkaan ja hänen ”jalkahoitajansa” käymä keskustelu. Puhuivat D-vitamiinista. Opiskelija kertoi miehelle, että D-vitamiinin puute sinulla taitaa olla, kun on niin kuivat ja karheat jalkapohjat. Niinhän se on, että nyt puhutaan D-vitamiinin saannin riittämättömyydestä. Ajattelin, että pitääpä miehille kotona vielä tehostaa tuon vitamiinin tärkeyttä.

Aika kului kuin siivillä. En ole aiemmin ollut jalkahoidossa, ja se tosiaan tuntuu hyvältä! Hoidot eivät maksaneet paljoa ja tyytyväisenä lähdin hotellille. Tätä olin kaivannutkin: pientä hemmottelua arkeen. Sitä ei voi kukaan uskoa, mitä on ollut se odotus marraskuusta näihin päiviin saakka, kun luulet olevasi terve ja yhtäkkiä saat kuulla olevasi vakavasti sairas. Kuukausien odottelu ja monet eri tutkimukset. Kulunut aika ei ole ”syönyt” yksistään vain minua, vaan aiheuttanut huolta myös läheisilleni.

Hotellilla laitoin vettä vedenkeittimeen ja tein kuuman cappuzino-juoman. Tovin jälkeen lähdin kaupunginkirjastolle. Löysin Meidän Perhe –lehden, jossa oli juttua tutusta perheestä. Luin sen ja kävin samalla kirjaston näyttelyssä. Hotellilla olin jo valmiiksi katsonut netistä (otin läppärin mukaan), että keskiviikkona ei ollut teatteriesitystä eikä konserttia, joten tiedossa oli sen suhteen vapaa ilta. Vähän harmi.

Lyhyen shoppailun jälkeen (en ostanut oikeastaan muuta kuin nilkkurit) huomasin, että kello oli jo yli neljä. Menin hotellille ja valmistauduin saunaan ja uimaan. Vietin yli tunnin uima-altaalla ja saunassa. Olin yksin ja siis tyytyväinen siitä. Nautin aivan suunnattomasti uimisesta. Selkäuinti tuntui hyvältä ja oikean käden vedessä liikuttelu suorastaan makealta! Tätä täytyy saada lisää, mutta en ole vielä ”sinut” uuden kehoni kanssa, joten uinti on tällä hetkellä vähän sellaista, että en aivan heti lähtisi uimaan sellaisiin paikkoihin, joissa on paljon ihmisiä. Lapsethan siinä säikähtäisivät, kun huomaisivat, että ”tädillä” ei ole toista rintaa.

Hotellihuoneessa valmistauduin kaikessa rauhassa illallista varten. Olo oli raukea ja lämmin. Menin ravintolaan nälkäisenä. Onneksi ravintola oli rauhallinen, siis ihmisiä ei ollut liikaa. Nautin ruoasta kaikessa rauhassa. Menin huoneeseeni ja katsoin televisiota vielä noin kymmeneen saakka. Nukahdin tyytyväisenä. Heräsin aamulla pirteänä ja huomasin, että olin nukkunut kuin pieni possu. Kävin aamupalalla ja menin takaisin sänkyyn sitä sulattelemaan. Suihkun jälkeen valmistauduin lähtöön. Kotona minua odotti ruoka ja rakkaat.

P.s. Vaikka et olisikaan hankkimassa peruukkia, voit silti hemmotella itseäsi joskus, jos siihen on mahdollisuus. En tiedä, oliko tässä mitään järkeä, mutta onko siinäkään mitään järkeä, että sairastuu.

En tiedä, toimiiko tämä sinulla, mutta voihan tätä kokkeilla! Ainakin loppuviikko on sujunut niin hyvin, että olen melkein tuntenut syyllisyyttä siitä, että olen sairauslomalla, niin on tuntunut olo hyvältä. Johtuu myös siitä, että miesväen puolelta olen saanut sekä ruusuja että siivousapua. Kiitos siitä <3