”Me mennään nyt – heippa!”  Juho huikkasi eteisestä. Sinne kirmasivat kaikki viisi nuorta ihmistä pihalle skoottereitaan käynnistämään. Katsoin ikkunasta ja käsi heilahti vielä kerran skootterin selästä. Juho katsoi minua kypäränsä takaa.  Sydämeni hypähti onnesta. Elämä on tällaista. Nuoret kasvavat omille siivilleen. Tuo hetki oli yksi niistä hetkistä, jotka ihminen tallettaa muistoihinsa. Niitä voi sitten ottaa yksitellen sieltä aivojen kovalevyltä tarpeen niin vaatiessa ja nauttia niistä. Ne ovat faktaa.

Nuoret ovat ihania. Heistä huokuu into elää tässä hetkessä. Me vanhemmat mietimme liian paljon asioita, jotka eivät ole aina edes tosia. Murehdimme huomista tai elettyä. Fiktio ei vain useinkaan muutu faktaksi. Olenko ajatellut turhaan? Filosofi Descartes sanoi aikoinaan:  ”Ajattelen, siis olen olemassa.” Siis ajattelen, hmmm. Mitä sinä teet, kun ajattelet? Missä ajattelet ”luovimmin”? Minä ajattelen parhaiten silloin, kun teen jotain sellaista arkiaskaretta, johon ei tarvita ”aivoja”. Esimerkiksi puunhakureissulla liiterissä. Sieltä olen napannut monia ideoita fiktiosta faktaksi.

Mikä on faktaa ja mikä fiktiota?

Pidän linnuista ja seuraan niiden puuhia ja nyt varsinkin muuttopuuhia. Olen kelannut viime päivinä monta kertaa mielessäni erästä pientä asiaa: näin pihassani isolepinkäisen alkukeväästä. Nyt en tiedä oliko se unta vai totta. Lintu lensi aivan lähellä, ja kerroin siitä miehelleni. Nyt en ole ollenkaan varma, jos se olikin unta.

Joskus on vaikeaa erottaa, mikä on todellista ja mikä ei. Viime aikoina on tapahtunut monia mukavia asioita ja niitä on mukava muistella. Muistojen kera niihin sekoittuu omia tunteita. Eilen keskustelin Helenan kanssa tulevaisuudesta. Tuo keskustelu oli lyhyt mutta puhutteleva. Kyyneleitä. Mitä oikeastaan tunnemme? Tunnen jotain, mutta se tunne on sekoitus faktaa ja fiktiota. Tunteen jakaminen muuttaa sen faktaksi. Jos tunnen, että olet minulle tärkeä, asia on vain minun tiedossani. Tämä tunne on minulle faktaa, mutta sinulle fiktiota. Kertomalla tämän asian sinulle siitä tulee faktaa. Kerro se siis hänelle!

P.s. huominen on minulle vielä fiktiota, mutta jos asiat etenevät suunnitellulla tavalla, siitä tulee faktaa. Äitienpäivää odotellen…