Ostin taannoin tablettitietokoneen.Se on sitten kätevä vekotin. Kuuntelin ja samalla katselin pitkäperjantaina Kölnin filharmonikkojen Bachin Matteus-passiota youtubesta. On se niin hyvä. Viritin itseni pääsiäiseen.

 

Minulla oli ennen usein kiire johonkin. Nyt olen oppimassa ainakin sen, että elämässä pitäisi osata pysähtyä ja nauttia pienistäkin asioista. Hiljainen viikko on ollutkin kutakuinkin hiljainen. Kevät on myöhässä ja öiset pakkaset jäädyttävät sen, minkä päivän aurinko yrittää sulattaa. Pääsiäisen aikaa on aina mukava odotella. Olen melkein enemmän pääsiäisihminen kuin jouluihminen. Odotan innolla, että sää lämpenee ja kevään muuttolinnut saapuvat.

 

Alkuviikosta kävimme mökillä mieheni kanssa. Saavuimme mökille puolen yön maissa. Takassa pidimme tulet, vaikka mökki oli jo melko lämmin.

Maanantaiaamuna varhain eli ennen viittä heräsin. Olin nukkunut vain pari tuntia, mutta en saanut unta. Kajastava päivänvalo ei antanut minun nukkua. Nousin siis ylös ja puin lämmintä vaatetta ylleni. Otin jääkairan ja tein jäähän reiän. Tein sitä varovasti, vähän kerrallaan. Yritin välttää leikatun puolen kättä. Ajattelin koko ajan kairatessani, että kairaan syöpää pois. En anna periksi, ennen kuin reikä on tehty. Ja sainhan minä sen tehdyksi. Olin itseeni tyytyväinen. Sain kannetuksi saunaan pari vajaata ämpärillistä vettä. Yksi kerrallaan. Laitoin saunaan tulet. Sauna lämpeni ja herätin mieheni aamusaunaan. Olihan se mukavaa saunoa varhain maanantaiaamuna ja syödä sen jälkeen aamupala.

 

Muutama päivä vierähti nopeasti. Palatessamme piipahdimme veljeni mökille. Olipa mukavaa seuraa ja hyvää ruokaa! Elämän piristeitä. Kotiin oli kuitenkin hyvä tulla.

 

Mieheni sisko oli tyttärineen käymässä. Pitkän välimatkan vuoksi emme näe kovin usein. Mummu sai pääsiäismieltä, kun jääkaappi siivottiin ja vähän muutakin. Minua ei siinä tarvittu, mutta kävin kuitenkin lauantaina katsomassa mummua ja heittämässä vielä hyvästit ja toivottamassa hyvää kotimatkaa Leilalle. Samalla pyörähdin katsomassa tytärtäni, joka oli kotipuuhissa eli tällä kertaa hernekeittoa keittelemässä. Illalla alkaisi päivystys. Juttelimme kaikenlaista. Minä kerroin, kuinka nyt huolestuttaa tuo Pohjois-Korean tilanne. Elina kuunteli kauha kädessä.

 

P.s. Huhtikuu alkaa huomenna ja huomaan, että olen ollut pian viisi kuukautta sairauslomalla. Monta päivää takana, mutta monta vielä edessä. Orastava flunssa tällä viikolla on estänyt nauttimasta paremmin näistä aurinkoisista päivistä. Juho-poika on ollut peräti kuumeessa, mutta nyt näyttää helpottavan. Kurkku on edelleen kipeä. Onneksi Keijo on ollut terveenä.