Johdanto

Tarinan alussa nuori tyttö Liisa lähtee seuraamaan kania, joka kaivaa liivintaskustaan kellon ja hokee olevansa myöhässä. Liisa putoaa kaninkoloon ja päätyy unenomaiseen ihmemaahan. Kirjasta on tullut suomen kieleen sanonta kuin Liisa ihmemaassa, joka tarkoittaa ihmettelevää, kummastelevaa, ihastelevaa suhtautumista.

Nyt seuraa kolmiosainen episodi tältä päivältä.

Pääosissa: Liisa=minä, Kani=taksikuski, kaninkolo=taksi, Ihmemaan väki=hoitohenkilökunta

Ensimmäinen episodi

Kani soitti aamulla ja ilmoitti olevansa vähän etuajassa. Olin valmis ja kiipesin kaninkoloon. Matka alkoi. Aamun pimeys alkoi pikkuhiljaa vaihtua valoisaksi talviaamuksi hyvinkin pian. Kanin kanssa koko matka meni hyvin jutellessamme niitä näitä. Hän jäi vartioimaan kaninkoloa ja pyysi soittelemaan, kun haluan kotiin. Olin saapunut Ihmemaahan.

Toinen episodi

Paikka oli valoisa ja lämmin. Rauhallinen. Minut otettiin hyvin vastaan. Ihmemaan väki oli erittäin ystävällistä, turhaan olin hermoillut edellisenä yönä. Tarjolla oli sipsejä, mehua ja hedelmiä. Sain heti yhden taikatabletin mehun kanssa otettavaksi.

Sain ihan oman sängyn, jossa tein heti oloni kotoisaksi. Takin jätin käytävän naulakkoon. Päällysvaatteet päälläni menin sängylle, ensin kuitenkin riisuin kengät. Otin laukustani MP3-soittimeni ja keskityin musiikin kuunteluun. Pian Ihmemaan väkeä tuli luokseni ja ohjeisti minua seuraavan reilun tunnin kulkuun. Sain ohjeita sekä nyt että kotia varten. Minusta alkoi tuntua, että olen täysin turvassa. 

Taikalääke tuotiin minulle pian. Se annettiin suoneen tiputetusti. Katsoin, kun kirkas liuos vähän vaahtosi ja kupli pussista vähitellen elimistööni. Olo oli hyvä. Olotilassni ei tuntunut mitään erityistä, vaikka Tohtori Sykerö kävi (komea nuori mies) välillä katsomassa minua (se kyllä vaikutti vähän :) )

Kolmas episodi

Pian kului aikani Ihmemaassa. Taas kerran huomasin, kuinka turhaan olin jännittänyt ensimmäistä kertaa. Ihmemaan väen hoitaja tuli taas ja otti tipan pois. Sain ohjeet kotiin ja yhteysnumerot, joihin soittaa, jos tulee jotain.

Kävelin hyvillä mielin pois. Soitin Kanille. Hän oli kaninkolossaan ja pyysi, että kävisimme vielä kahvilassa ennen kotiin paluuta. Juotuamme hieman kuumaa ja haukattuamme pientä välipalaa lähdimme kotia kohti.

Paluumatkalla mieli oli vieläkin kevyempi. Juttelimme taas. Toivottavasti seuraava kerta sujuu yhtä mukavasti!

P.s. palatessani tein jo aamulla valmiiksi pakastimesta ottamistani mustikoista ja mansikoista hyvän pirtelön: litran jogurttipurkki oli melkein tyhjä, joten kaadoin sinne maitoa ja hyrskytin sen sisällön tehosekoittimeen, lisäsin marjoja ja banaanin sekä noin ruokalusikallisen ruokosokerisiirappia. Oli hyvää! Kohta Keijo ja Juho tulivat ja söimme ruoan. Vähän levättyäni kävin koirani kanssa kävelyllä. Tämä päivä ei ollut hullumpi!

Terveisiä kaninkoloon!