Uskotko itseesi, toivotko mahdottomuuksia ja osaatko rakastaa itseäsi?

Usko

Uskolla ymmärretään hyvin monia asioita. Yleisin merkitys lienee hengellinen, joskaan ei vähäpätöisin. Uskon puute ja uskottomuus ovat jokapäiväinen riesamme. Väitän, että suurimmat saavutukseni olen saanut elämässäni siksi, että olen uskonut itseeni. Meistä jokainen voi uskoa itseensä ja siitä onkin lähdettävä liikkeelle viimeistään silloin, kun elämään on tullut uusi jakso ja entinen on jätettävä taakse.  Ajatellaanpa, että sinua kohtaa odottamaton asia, joka on eräänlainen kriisi. Pakkohan siitä on lähdettävä suuntaamaan eteenpäin, vaikka varmuutta päätepisteestä ei olisikaan.

Nykyaika tarjoaa niin paljon tietoa joka mättäällä, että ei ole ihme, että pieni ihminen ei aina tiedä, mihin uskoa. Tätä kirjoittaessani kuulen, kuinka television iltauutisissa puhutaan Pohjois-Korean tilanteesta. Uskotko sinä Pohjois-Korean ydinkokeiden tuovan vakavaa aihetta pelkoon lähitulevaisuudessa? Voitko uskoa hyvään tulevaisuuteen? Jaksaako siihen enää kukaan uskoa? Kuka olisi uskonut, että Neuvostoliitto hajoaa?

Isälläni oli tapana kertoa pieniä tarinoita tai vitsejä. Jos kuulija epäili asiaa, hän lisäsi loppuun lauseen: ”Tämä tarina on tosi, sillä kertoja elää”.  Itse yritän uskoa mahdollisuuksiin ja elämän antamiin hyviin asioihin. Eihän se aina niin helppoa ole, mutta kyllä sillä ajatuksella usein jaksaa pidemmälle. Niin isäkin teki. Usko antaa voimia.

Toivo

Lapsuuden naapurissani eli mies nimeltä Toivo. Hänen kohdallaan nimivalinta oli osunut nappiin.  Toivon silmäkulmista tiukkui ilon pisaroita, jotka pieni tyttö näki aivan erityisesti. Hänen ei tarvinnut olla mitään erityistä, ei puhua paljon eikä tehdä temppuja. Hänen pelkkä läsnäolonsa sai aikaan jonkinlaisen rauhallisen olotilan. Oli kuin kaikki huolet olisivat poissa ja toivo paremmassa. Tämä pieni suuri mies eli pitkän hyvän elämän ilmeisesti onnellisena pienen perheensä kanssa. Toivon läsnäolossa uinui rauhallisuus.

Ollapa vielä tällaisia ihmisiä, joiden seurassa pelkkä läsnäolo tuntuu hyvältä. Onko sinulla sellaisia läheisiä? Olet väsynyt, voimaton ja vailla tietoa tulevasta. Huolet painautuvat selkärankaasi vasten niin, että hengityksesi vaikeutuu. Sitten ehkä soitat tälle ihmiselle, jonka tiedät saavan solmut aukenemaan ja huomisen tuntumaan paremmalta. Minulla on tällaisia läheisiä. Toivottavasti sinullakin.

Toivon, että huominen päivä on hyvä päivä. Toivon, että ongelma, jota mietin nyt, ratkeaa pian. Toivon, että asiat järjestyvät. Toivon, että jaksan uskoa.

Rakkaus

Filosofi Maija-Riitta Ollila kirjoittaa ihmisen kyvystä rakastaa itseään (Ollila 2002: Erheitä ja virheitä, s. 401). Hänen mukaansa rakkaus itseä kohtaan voi olla suurta tai pientä. Mikä ero niillä on? Jos luetun perusteella oikein ymmärsin, niin pienen itsen rakastaminen näkyy hänen mukaansa siinä, että elämästä muodostuu kapeaa tai tuhoaa elämää lyhentämällä ja rajoittamalla sitä. Suurta itseä rakastava elää syvästi ja laajasti. Hänelle ei elämässä ole olemassa vain yhtä päämäärää tai tarkoitusta, vaan hän näkee siinä eri vivahteita ja mahdollisuuksia. Pienen minän ihminen ei voi luopua mistään saavuttamastaan, sillä silloin hän menettäisi kaiken. Suuren itsen rakastajalla on paljon, mitä omistaa, hän osaa rakastaa ja elää.

Onko niin, että nykyään rakkaudella ymmärretään jotain liian suurta ja saavuttamatonta? Kuitenkin kyse on siitä, että osaisimme rakastaa lähimmäistämme niin kuin itseämme. Siis itseämme. Nyt minun ja sinun on varmaan syytä opetella rakastamaan itseä. Sellaisena kuin on. Ryppyineen, kaikkineen. Virheineen, ilman sitä tai ilman tätä. Vain paljasta itseäsi. Armeliaasti. Minusta tuntuu, että ennen sairastumistani en ollut muistanut tarpeeksi rakastaa itseäni. Olla armelias itselleni, muistaa helliä itseäni. Siitä syntyy se taito, jota tarvitaan kun haluan tarjota rakkauttani muillekin – että osaa rakastaa. Olen ainutkertainen ja minä arvostan sitä. Siksi arvostan myös Sinua.

Hyvää tulevaa ystävänpäivää, rakas ystäväni!

P.s. huomenna lähden kampaamoon sovittamaan peruukkia itselleni, aion muutenkin viettää hemmottelupäivän….