Täysikuu on tulossa. Se häämötti jo taivaan rannassa käydessämme iltapäiväkävelyllä. Joulun pyhät olivat rauhalliset. Esko kävi sunnuntaina ja toi kukan.

Olen varmaan tehnyt TV:n katsomisen ennätyksen omassa elämässäni nyt joulun aikaan. Charlie Chaplin on aina yhtä loistava - suorastaan nero oli hän! Hän käsikirjoiti, ohjasi ja näytteli sekä sävlesi vielä musiikin elokuviinsa. Olen lukenut hänestä kertovan omaelämäkerran, suosittelen sitä. Ei ollut pojalla häävi elämän alkutaival Englannissa. Mikäli muistan oikein, hän oli välillä puoliorpo katulapsi. Sama tunnelma välittyy hänen elokuvistaankin: köyhä kulkuri, joka lopulta onnistuu jossain.

Joulua vietin tavallaan kahdella tapaa: vetäydyin osan ajasta oman sairauteni kanssa jonkinlaiseen lepotilaan, sitten yritin olla pirteäkin ja perheeni kanssa. Sukkulointia. Voi,kunpa joku tulisi ja ottaisi minut syliinsä ja lohduttaisi. Saisin herätä terveenä ja ajatella, että kaikki olikin vain pahaa unta.

Helena kertoi, että Pudasjärvellä on ollut kovasti pakkasta, myös täällä, mutta tänäänkään ei kuitenkaan kuin vain -17. Sisälläoloksi joulun vietto meni. Käsikin on sen verran kipeä, sekä kainalosta että muutenkin, että kirjojen lukeminen ei ole ollut kovin mieluisaa puuhaa.

Pikkulintuja on runsaasti lintulaudalla: niille on mennyt auringonkukan siemeniä jo kohta säkillinen (25 kg).

P.s. aattona kävin poistattamassa nestettä ja nyt sitä alkaa olla taas aika paljon. En tunne itseäni kovin naiselliseksi näinä aikoina. Hyvä, että pystyn laittamaan jonkinverran ruokaa, pesemään pyykkiä ja jotain muuta pientä. Ehkä tänään oli kuitenkin vähän vähemmän kipua tuossa kainalossa. Se on sellaista karvastelua, kuin kainaloa hankaisi jokin harja tms. Jos kättä pitää kohoasennossa, on helpompi olla. Kävellessä karvastelua on aika paljon, kun vähän turvonnut kainalo hipoo kylkeä.